Kesä on taas jäänyt taakse, mutta on ihanaa odotella jo seuraavan kevään tuloa ja hetkeä, kun voi taas suunnata puutarhatöihin. Mitä jos ensi kesänä tekisikin pionitarhan! Kokoamalla yhteen erilaisia lajikkeita voi niiden kukinnasta nauttia melkein koko kesän.
Suurien ja näyttävien kukkien läheisyyteen sopii niiden sävyjä toistavia, mutta pienempi kukkaisia perennoja keventämään kokonaisuutta.
Kuka voisi vastustaa ruusuja! Nämä yllä olevat viihtyvät Lakeuden Vihertaimistolla muiden kasvien suojassa aurinkoisella paikalla. Rosarion perustajalla on yhtä ihana tehtävä kuin pionitarhastakin haaveilevalla eli lajikkeita ja sävyjä riittää. Erilaisilla yhdistelmillä myös varmistetaan, että ei tule kovin suurta vahinkoa vaikka joku lajike ei menestyisikään.
Kun kerran kirjoitan upeista kukkijoista, niin dahlioita ei voi mitenkään sivuuttaa. Tiedän useita, jotka ovat täysin rakastuneet näihin kukkien kuningattariin ja niiden moninaisiin toinen toistansa näyttävämpiin lajikkeisiin.
Ylväiden kurjenmiekkojen ääreen on pakko pysähtyä ja ihmetellä niiden majesteetillista ulkonäköä.
Uskolliset ja kestävät päivänliljat jaksavat kukkia vuosi toisensa jälkeen. Niiden lehdistö pysyy hyvänä koko kesän.
Atsaleat, nuo kevään tuojat! Ne kiirehtivät kukkimaan ensimmäisten joukossa ja osa jo ennen lehtien puhkeamista. Syksyllä voi vielä nauttia lehdistön värikkäästä ruska-asusta.
Mutta vielä saa kevät odottaa ja nyt voi nauttia pitkästä ja lämpimästä syksystä vaikka kransseja tehden.
Alajoen syksyiset näkymät ovat huikaisevat kaikessa hiljaisuudessaan ja eleettömyydessään.
/Tarja
ROVES-design 