Näin joulukuussa on mukavaa muistella kesän upeita värityksiä puutarhassa ja luonnossa. Akileijojen kukat ovat herkät ja taiteelliset. Lehtoakileijat ovat kauniin sinertäviä perinnekasveja, joita on kasvatettu Suomessa pitkään. Tämä yksilö on ilmestynyt pihallemme muutama vuosi sitten ja tuntuu viihtyvän hyvin itse valitsemallaan paikalla.

Komea ja korkea jättikarhunputki on perhosten suosikki. Se viihtyy auringossa tai puolivarjossa. Kukinnon väri on kauniin punainen ja auringon valossa näyttää kuin pinnalla olisi timantteja, jotka kimaltelevat.

Tämä esikko ei jää huomaamatta! Tähkäesikko kukkii komeassa väriyhdistelmässään kesäkuussa.

Bongasin tämän karkulaisen niityltä! Kirjopikarililjalla on nuokkuvat ja hauskasti värittyneet kukat.

Seuraan kesän etenemistä kukkimisvuorossa olevien perennojen ja pensaiden mukaan. On aina harmillista, kun jonkun lajin kukinta on ohi ja pitää odottaa taas seuraavaan kesään. Erilaiset perinneperennat ovat siitä mukavia, että niiden kukinta-aika on melko pitkä.

Timanttikukat ovat kesäkukkia, joiden kukinnot ovat auki ainoastaan aurinkoisessa säässä. Todellisia auringonpalvojia siis.

Kellokuusama kukkii runsaasti. Sille kannattaa varata suojainen kasvupaikka.

Pikkusyreeniä näkee yleensä vartettuna pikkupuuna. Se on todellinen pikkupihan tai ison istutusaltaan kuningatar, joka alkukesästä peittyy kokonaan tuoksuvaan kukkapilveen. Lämpiminä syksyinä se saattaa innostua kukkimaan uudelleen.

Ruusuorapihlaja ‘Paul’s Scarlet’ on hieman arka, mutta todellisena kukkapuuna kaiken huolenpidon arvoinen. Tämä puu kasvaa Lakeuden Vihertaimistolla.

Keväisellä metsäretkellä löysin yllättäen tämän ihanan pikkuisen kevätkaihonkukan. Mistä lie oli sinne kulkeutunut. Joskus pikkuinen vaatimaton kukkija saattaa tuottaa valtavan ison ilon!

Luonnossa kulkeminen on nautinnollista kaikkina vuodenaikoina. Tätä tietä oli mukava kävellä ja ihastella marraskuun kuuraista maisemaa.
Talvisin terveisin
/Tarja

