Kukkakimput saavat nyt olla runsaita ja rentoja. Yhdistelmät joissa on muutamia raskaampia kukkia ja reilu määrää keveämpiä elementtejä antavat luonnollisimman vaikutelman.

Pelkistetty sisustus eli vaaleat puupinnat ja hillityt tekstiilit antavat mahdollisuuden leikitellä erilaisilla kimpuilla ja lukuisten kasvien eri sävyillä eikä lopputuloksesta tule siltikään rauhaton.

Murrettuja sävyjä yhdistetään nyt rohkeasti jonkun aksenttisävyn kanssa. Pienikin ripaus valkoista raikastaa aina kokonaisuuden.

Oliiviin taittavaa vihreää on helppo lisätä sisustukseen. Yhtä varma valinta on murrettu keltainen. Meleeratut kankaat ovat kauniin monisävyisiä.

Ilmava asetelma tuo herkkyydessään mieleen kevään. Pinkki ja limenvihreä on yksi raikkaimpia yhdistelmiä ja se sopiikin täydellisesti kevään romanttiseen tyyliin.

Reilun puuvillamaton ja ylellisen samettipintaisen rahin liitto jatkaa naisellista linjaa.

Niittymäiset asetelmat tuovat mieleen kauniin kesäpäivän. Onneksi Floral-tyyli, niin hillittynä kuin rohkean värikkäänäkin, vankistaa edelleen asemiaan jopa julkisten tilojen sisustuksissa.

Erilaisten materiaalien yhdistelmät ovat kiehtovia katsottavia. Kovaa puuta, rouheaa köyttä ja tekstiilien pehmeyttä täydessä harmoniassa.

Kuka voisi vastustaa ruusuja! Ruusukranssi säilyy pitkään hyvännäköisenä, kun varret sujautetaan pieniin vesiputkiloihin ja viedään se yöksi viileään.

Kalustekuvat ovat Seinäjoelta Kaluste-Kavereilta. Valmistamani kukka-asetelmat löysivät omat paikkansa. Kauniit leikkokukat tuovat kaivattua lievitystä meidän puutarhaihmisten kukkaikävään, kun perennatarhamme vielä hetken uinuvat lumen alla.

Aurinkoista kevään odotusta!

/Tarja

Näin joulukuussa on mukavaa muistella kesän upeita värityksiä puutarhassa ja luonnossa. Akileijojen kukat ovat herkät ja taiteelliset. Lehtoakileijat ovat kauniin sinertäviä perinnekasveja, joita on kasvatettu Suomessa pitkään. Tämä yksilö on ilmestynyt pihallemme muutama vuosi sitten ja tuntuu viihtyvän hyvin itse valitsemallaan paikalla.

Komea ja korkea jättikarhunputki on perhosten suosikki. Se viihtyy auringossa tai puolivarjossa. Kukinnon väri on kauniin punainen ja auringon valossa näyttää kuin pinnalla olisi timantteja, jotka kimaltelevat.

Tämä esikko ei jää huomaamatta! Tähkäesikko kukkii komeassa väriyhdistelmässään kesäkuussa.

Bongasin tämän karkulaisen niityltä! Kirjopikarililjalla on nuokkuvat ja hauskasti värittyneet kukat.

Seuraan kesän etenemistä kukkimisvuorossa olevien perennojen ja pensaiden mukaan. On aina harmillista, kun jonkun lajin kukinta on ohi ja pitää odottaa taas seuraavaan kesään. Erilaiset perinneperennat ovat siitä mukavia, että niiden kukinta-aika on melko pitkä.

Timanttikukat ovat kesäkukkia, joiden kukinnot ovat auki ainoastaan aurinkoisessa säässä. Todellisia auringonpalvojia siis.

Kellokuusama kukkii runsaasti. Sille kannattaa varata suojainen kasvupaikka.

Pikkusyreeniä näkee yleensä vartettuna pikkupuuna. Se on todellinen pikkupihan tai ison istutusaltaan kuningatar, joka alkukesästä peittyy kokonaan tuoksuvaan kukkapilveen. Lämpiminä syksyinä se saattaa innostua kukkimaan uudelleen.

Ruusuorapihlaja ‘Paul’s Scarlet’ on hieman arka, mutta todellisena kukkapuuna kaiken huolenpidon arvoinen. Tämä puu kasvaa Lakeuden Vihertaimistolla.

Keväisellä metsäretkellä löysin yllättäen tämän ihanan pikkuisen kevätkaihonkukan. Mistä lie oli sinne kulkeutunut. Joskus pikkuinen vaatimaton kukkija saattaa tuottaa valtavan ison ilon!

Luonnossa kulkeminen on nautinnollista kaikkina vuodenaikoina. Tätä tietä oli mukava kävellä ja ihastella marraskuun kuuraista maisemaa.

Talvisin terveisin

/Tarja

Kesä on taas jäänyt taakse, mutta on ihanaa odotella jo seuraavan kevään tuloa ja hetkeä, kun voi taas suunnata puutarhatöihin. Mitä jos ensi kesänä tekisikin pionitarhan! Kokoamalla yhteen erilaisia lajikkeita voi niiden kukinnasta nauttia melkein koko kesän.

Suurien ja näyttävien kukkien läheisyyteen sopii niiden sävyjä toistavia, mutta pienempi kukkaisia perennoja keventämään kokonaisuutta.

Kuka voisi vastustaa ruusuja! Nämä yllä olevat viihtyvät Lakeuden Vihertaimistolla muiden kasvien suojassa aurinkoisella paikalla. Rosarion perustajalla on yhtä ihana tehtävä kuin pionitarhastakin haaveilevalla eli lajikkeita ja sävyjä riittää. Erilaisilla yhdistelmillä myös varmistetaan, että ei tule kovin suurta vahinkoa vaikka joku lajike ei menestyisikään.

Kun kerran kirjoitan upeista kukkijoista, niin dahlioita ei voi mitenkään sivuuttaa. Tiedän useita, jotka ovat täysin rakastuneet näihin kukkien kuningattariin ja niiden moninaisiin toinen toistansa näyttävämpiin lajikkeisiin.

Ylväiden kurjenmiekkojen ääreen on pakko pysähtyä ja ihmetellä niiden majesteetillista ulkonäköä.

Uskolliset ja kestävät päivänliljat jaksavat kukkia vuosi toisensa jälkeen. Niiden lehdistö pysyy hyvänä koko kesän.

Atsaleat, nuo kevään tuojat! Ne kiirehtivät kukkimaan ensimmäisten joukossa ja osa jo ennen lehtien puhkeamista. Syksyllä voi vielä nauttia lehdistön värikkäästä ruska-asusta.

Mutta vielä saa kevät odottaa ja nyt voi nauttia pitkästä ja lämpimästä syksystä vaikka kransseja tehden.

Alajoen syksyiset näkymät ovat huikaisevat kaikessa hiljaisuudessaan ja eleettömyydessään.

/Tarja

Syksy vierähti taas värikylläisyyttä ihastellen. Alkusyksyllä puutarha tarjoaa paljon materiaaleja erilaisten asetelmien ja kranssien tekoon. Tähän tuoksuvaan kranssiin käytin muun muassa malabarin pinaattia ja mäkimeiramia.

Jalokurjenpolvi ‘Rozanne’ on jokaisen puutarhurin varma valinta. Sen kukinta kestää kesäkuusta syyskuun loppuun ja juuri tästä syystä se onkin maailman suosituin kurjenpolvi, joka on kerännyt paljon palkintoja.

Sinipiikkiputki on perhosten suuri suosikki.

Punalatvat ovat mahtavan kokoisia loppukesän kukkijoita. Niitä voi istuttaa perennapenkkiin yksittäin sinne tänne siroteltuna antamaan moniulotteisuutta.

Purppuraheisiangervo ‘Little Angel’ on sitä kirkkaamman punainen mitä aurinkoisemmassa paikassa se saa kasvaa. Tämä upea pikkupensas pysyy lehtevänä todella pitkälle syksyyn.

Komeakotakuusama ‘Monet’ on yksi kauneimmista pensaista. Tämä hieno yksilö kasvaa Lakeuden Vihertaimistolla Seinäjoella.

Monenlaisissa kasvupaikoissa viihtyvä lamoherukka vihertyy keväällä ensimmäisten joukossa ja se on näyttävä punaisessa ruskavärissään.

Ruskan väripaletissa on sävyjä keltaisesta purppuraan.

Väri-iloittelun vastapainona on ihanaa katsella myös maanläheisiä sävyjä, jotka näyttävät erityisen tunnelmallisilta syksyn pehmeässä auringon valossa.

Mukavia syyspäiviä!

/Tarja

Näin heinäkuun lopulla monet luonnonkukat ovat jo ehtineet kukkia. Onneksi puutarhassa riittää vielä runsaasti ihasteltavaa. Tuliköynnöskuusaman kukinto on uskomattoman herkkä ja kaunis.

Paahteessa viihtyvät useat piikikkäät kasvit, kuten tässä korkealle kurottavat sinipallo-ohdakkeet. Piiskut ovat juuri nyt parhaimmillaan ja niiden keltainen sävy antaa ihanaa kontrastia ohdakkeiden sinisyydelle.

Siperianunikko jaksaa tuottaa uusia kukkia lähes koko kesän ja viihtyy paahteisella ja kuivalla paikalla. Jos sen antaa kylväytyä itsestään, niin seuraavana kesänä näitä söpöjä kukkia tupsahtelee hauskasti sieltä täältä.

Minkä näyttävän yhdistelmän muodostavatkaan kuvan limensävyinen happomarja ja purppuraomenapuu ‘Musta Rudolf’. Kauniilla lehtiyhdistelmillä saa puutarhaan iloa koko kesäksi.

Hieno yhdistelmä havuja ja lehtipensaita Seinäjoen arboretum-puistossa Myllysaaressa. Kuvassa ilta-auringossa hehkuvat vuohenkuusamat ja oikealla kasvava hemlokki.

Erilaiset kuunliljat viihtyvät parhaiten puolivarjossa tai varjossa. Kuvan erikoinen ‘White Feather’-lajike on ensin kokonaan valkoinen ja vihertyy vasta myöhemmin.

Erilaiset tyräkit ovat kiitollisia puutarhakasveja, jotka vielä varsinaisen kukinnan jälkeenkin ovat hyvin koristeellisia. Poltetun oranssin sävyisiä perennoja on melko vähän, mutta kuvan komea mantelityräkki on yksi niistä ja se löytyy Lakeuden Vihertaimistolta Seinäjoelta.

Syysleimut ovat ahkeria kukkijoita vuodesta toiseen.

Adenium eli aavikkoruusu on mehikasvi ja se innostui kukkimaan näin heinäkuun helteillä.

Oman puutarhani tämän kesän tähtiä olivat ‘Silver Edge’ loistokurjenmiekat. Istutin ne kaksi vuotta sitten ja nyt odotukseni palkittiin usealla ihanalla kukalla. Näitä kannatti odottaa!

Pian alkaa ihana elokuu ja kesä jatkuu!

/Tarja

Yksi kevään huipennuksista on, kun tuomet kukkivat ja niiden huumaava tuoksu leijuu joka puolella. Purppuratuomi on erityisen kaunis puutarhan koristepuu.

Joka kevät odotan aina yhtä innokkaasti patjarikkojen herkkää kukintaa.

Punaiset hurmevaahteran lehdet luovat näyttävän kontrastin huikaisevan sinistä taivasta vasten.

Kevätretki Mustilan arboretumissa on aina yhtä juhlaa! Juuri nyt siellä kukkivat atsaleat.

Keväällä kukkii myös ainavihanta Mahonia-pensas. Se viihtyy mainiosti vähän varjoisessa ja suojaisessa paikassa lähellä alppiruusuja.

Rönsyansikka on yksi parhaista maanpeittokasveista. Se kukkii keväällä runsain keltaisin kukin.

Liuskavaleangervo ‘Braunlaub’ on näyttävä perenna.

Varjoisat alueet eivät komeile näyttävillä kukilla, mutta niiden vehreys on ihan omaa laatuaan.

Kaunis alkukesän maisema ja joka puolelta kuuluva lintujen laulu on se mistä koko talven on haaveillut ja tässä se nyt on!

Ihanaa alkukesää!

/Tarja

Kevään kunniaksi kukkakakkua! Se on mitä erinomaisin koriste juhlapöytään. Kerrosvadille tehty asetelma kootaan juhlijan omista lempikukista eikä lopputulos jää keneltäkään huomaamatta.

Tähän kasvitauluun käytin monia erilaisia kuivattuja materiaaleja saadakseni runsaan ja värikkään lopputuloksen.

Erilaiset asetelmat voivat olla hyvinkin luonnonmukaisia, keveitä ja korkeita.

Kukkaloisto antaa vielä odottaa itseään, mutta tulevan kesän ykkösväri puutarhoissa ja erilaisissa ruukkuistutuksissa on vaaleansininen. Tätä kaunista sävyä löytyy ainakin hortensioista, lemmikeistä, orvokeista ja syysleimuista. Vaaleansininen antaa myös sisätilojen sisustukseen raikkautta ja se on helppo yhdistää muihin sävyihin.

Hopeanharmaa antaa valoa perennaryhmiin. Ohotanmarunasta kasvaa kauniin pyöreän muotoinen.

Hopeisten sävyjen kanssa yhdistetään tänä kesänä keltaista. Ruukkuistutuksiin vaaleiden sävyjen ystävä lisää vielä valkoista, värikkäiden sävyjen ystävä oranssia ja kontrastien ystävä violettia. Kullerot ovat suosittuja perennoja.

Puutarhoihin tehdään nyt niittymäisiä alueita, joissa kasvaa paljon luonnonvaraisia kasveja puutarhakasvien rinnalla. Koko puutarha rakennetaan hyvin luonnolliseksi, mutta se ei tarkoita kuitenkaan hoitamatonta. Lapsillekin kannattaa jättää alue omia leikkejä varten, niin silloin puutarhasta voivat nauttia kaikki perheenjäsenet.

Kevään ensimmäiset orvokit ovat aina yhtä tervetulleita! Niiden saapuminen taimistolle on aina yksi sykähdyttävimmistä hetkistä.

Nyt on taas se ihana aika, kun saa katsella ja kuunnella kevään etenemistä!

/Tarja

Kevättä alkaa olla jo ilmassa. Valoa riittää pitkälle iltaan ja lintujen sirkutus on taas alkanut kuulua. Viherpeipot tuovat minulle jo lapsuuden kevättalvista tutun tunteen, että talvi alkaa olla takana päin. Tästä tunteesta innostuneena tein kimpun kevätmorsiamelle. Kimpun pääkukkana käytin lempileikkokukkaani neilikkaa ja sen ihanan laajaa kirjoa erisävyisistä punaisista.

Primulat eli esikot ovat jo ennättäneet kukkaan kukkakaupoissa. Ne hehkuvat eri väreissä ja tuovat kotiin kevään tuulahduksen. On mukava perinne ostaa aina kevättalvella esikko ja miettiä, että minkä värinen se tänä vuonna olisi. Sitä paitsi sen voi kevään tullen istuttaa puutarhaan ja nauttia sen kukinnasta taas seuraavana keväänä puutarhassa.

Viime keväänä tämä lehtikaktukseni oli täydessä kukassa vappuna, mutta tänä vuonna se on vähän aikaisemmassa, sillä ensimmäinen kukka on juuri aukeamassa. Laskin juuri, että lähes kolmekymmentä kukkaa on ainakin tulossa.

Viherkasvini ovat taas hienosti selvinneet talvikaudesta. Tämä Brazil ja monet muutkin ovat innostuneet jopa kasvamaan tänä aikana. Pian koittaa mullan vaihto ja kasvien lehtien pyyhkiminen pölystä, jolloin kasvu pääsee taas kunnolla vauhtiin. Mutta nämä Brazilin lehdet…kyllä ne voivat olla upean näköisiä ja kaikki omanlaisiaan!

Pienikin asetelma on kaunis! Käytin tähän ainoastaan neilikan, skimmiaa ja pellavaa.

Paperikukkien tekeminen on inspiroivaa, mutta ainakin näin aloittelijalle aikaa vievää. Käytin näissä vähän paksumpia väriarkkeja, mutta saattaisi olla parempi aloittaa keveämmillä ja helpommin muotoiltavilla materiaaleilla. Tein muutamia erilaisia kokeiluja, mutta palaan tähän vielä myöhemmin…

Kyllä nyt on riittänyt luonnossa kuvattavaa. Olemme saaneet nauttia niin kauniista talvesta. Lunta, pakkasta ja aurinkoakin on ollut metsässä samoilijalle tarjolla yllin kyllin ja välillä on aina pitänyt pysähtyä huokailemaan ihastuksesta maisemia katsoessa.

Tunnelmasta toiseen. Kyllä varsinaista kevättä alkaa jo kuitenkin odottamaan ihan tosissaan. Nyt onkin sopiva aika siirtää ajatukset jo tulevaan kasvukauteen puutarhassa ja miettiä siellä tehtäviä uudistuksia. Tällainen monimuotoinen istutusryhmä on näyttävä koko kauden, kun siihen istuttaa kasveja joiden kukinta ajoittuu osittain eri aikoihin. Keltainen ja violetti on varma väriyhdistelmä perennoissa ja vihreävalkoiset kanukan lehdet tuovat ryhmän keskelle valoa.

Ihanaa ajatella, että maaliskuu alkaa jo ihan pian. Huhtikuusta lähtien nähdään taas Lakeuden Vihertaimistolla uusien ideoiden kanssa. Mukavaa kevään odotusta!

/Tarja

Nyt, kun puutarha ja luontokin ovat talvilevolla, on vihdoin aikaa tehdä kauden aikana kerätyistä ja kuivatuista materiaaleista erilaisia kodin koristeita. Kranssit ovat kaikille tuttuja ja niitä voi valmistaa joko ulkona tai sisällä pidettäviksi. Luminen risukranssi viihtyy ulkona.

Sisätiloihin sijoittuviin kransseihin voi käyttää monipuolisemmin erilaisia materiaaleja, koska niiden ei tarvitsee kestää kosteutta. Varsinkin kuivatut kukat sopivat niihin täydellisesti.

Vielä näin marraskuussakin pystyy keräämään erilaisia oksia, heiniä ja talventörröttäjiä, joista syntyy näyttäviä tilakoristeita.

“Kasviryijy” syntyy punomalla metallilangan avulla tukevia oksia, heiniä ja kuivakukkia mieleiseen järjestykseen. Tähän lisäsin kuivatettuja tuhkaeukalyptuksen oksia antamaan hyvää tuoksua. Pinnan voi koristella lisäämällä siihen yksittäisiä kukkia.

Villaa, puuvillaa, simpukankuoria, höyheniä ja helminukkajäkkärän kukintoja, niistä on tämä ilmavirrassa kevyesti liikkuva koriste tehty.

Talven kimppu syntyy myös ilman kukkia. Paljon erilaisia ja erisävyisiä leikkovihreitä ja jänönhäntiä, joista osa kevyen punertaviksi sävytettyjä.

Minikimput ovat niin ihania! Tähän kimppuun löytyi lämpimän syksyn ansiosta materiaalia vielä syys-lokakuun vaihteessa.

Kierrätysamppeli on helppo valmistaa muovipullosta. Pullon yläosaakin voi hyödyntää suppilona hankalampia viherkasveja kasteltaessa. Pohjalle kannattaa laittaa kerros ruukkusoraa päästämään ylimääräisen veden pois mullasta. Kun on runsaasti pistokkaita pöydillä odottamassa multaan laittoa, niin tässä on yksi toimiva keino ensimmäiseksi istutuspaikaksi.

Syysasetelmat säilyvät pitkään kauniina, jos niille löytyy ilmojen kylmetessä muutaman lämpöasteen pitävä paikka kuistilta tai terassilta.

Joulu lähestyy. Vähitellen voi alkaa virittäytyä tulevaan juhlaan. Valkoinen enkelikoriste sai pehmeän jouluisen muihin koristeisiin sopivan värityksen.

Mukavan rauhaisaa joulun odotusta!

/Tarja

Syksy on taas tullut, mutta onneksi meillä riittää puutarhassa vielä sinnikkäitä kukkijoita. Syysvuokko ´Lady Pink´on upea ja pitkään kukkiva perenna.

Kelloköynnöksen kukat ovat kuin taideteoksia. Se on myös uuttera loppukesän ja syksyn kukkija ja lisäksi syksyn edetessä lehdistö muuttuu häikäisevän punaiseksi.

Siperianunikko on varma valinta aurinkoiselle ja kuivalle kasvupaikalle. Kovinkaan moni perenna ei jaksa kukkia koko kesää, mutta siperianunikko on yksi niistä ja vielä näin lokakuussakin lämpimällä säällä kukkia aukeaa. Omassa perennatarhassani on sekoitus oransseja, keltaisia ja valkoisia siperianunikoita ja kesän aikana olen taas saanut ihailla myös hienoja värimuunnoksia. Kukkia on auennut niin tällaisena pehmeän persikkaisena kuin valko-oranssiraitaisenakin.

Syyskimikki on koko kasvukauden upean tummasävyinen ja syksyn valkoiset kukinnot luovat komeaa kontrastia.

Syyshohdekukat ovat ikisuosikkeja. Niin tällaiset punaiset kuin keltaisetkin kukinnot näkyvät jo kauas ja herättävät ansaittua huomiota, kun muualta ympäristöstä kukinta on vähentynyt.

Vielä löytyy luonnosta ja puutarhasta materiaalia viherkranssiin. Sen kestoaika pitenee, kun pohjalla olevan risukranssin päällystää ensin sammalella.

Syksyisin näyttävät murretut sävyt erityisen kauniilta ja poltetun oranssin sävyt ovat niistä hyvä esimerkki. Yhdistelen niitä mielelläni erilaisiin sinisen ja vihreän sekoituksiin ja rouheisiin materiaaleihin.

Syksyinen käynti Mustilan arboretumissa on aina elämys. Syyskuun puolessa välissä siellä oli taas sorvarinpensaat näin herkullisissa väreissä!

Tänä syksynä on saatu nauttia ruskasta koko komeudessaan. Mustilassa sai olla värikylvyssä koko päivän!

Tänä syksynä olen taas saanut retkeillä useissa hienoissa paikoissa. Tämä jylhä maisema löytyy Etelä-Pohjanmaalta Jyllinkoskelta. Näkymä tasanteelta oli niin upea, että hetkeen ei saanut sanottua sanaakaan!

Nautitaan ihanasta luonnosta ja hienoista kohteista yksin tai yhdessä retkeillen!

/Tarja